水鷗流 居合 剣法
Sui = vesi
o = lokki
ryu = perinne,traditio
iai = kuten sanassa iaido
ken = miekka
po = ho = menetelmä, metodi, suunta.
Historia
Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665) perusti tyylin Sengoku-kauden lopulla. Yoichizaemon oli nuorena harjoitellut kenjutsua Tsukahara Bokudenin perustamassa koulussa sekä yamabushien jojutsua (Kongo Jo joho). 18-vuotiaana hän koki elämäänsä suuresti vaikuttaneen ystävällismielisen kaksintaistelun, jossa hän hävisi yamabushille nimeltä Sakurai Gorosaemon Naomitsu. Naomitsu käytti Yoichizaemonin kenjutsutekniikkaa vastaan iaitekniikkaa, jonka oli oppinut Hayashizaki Jinsuke Shigenobulta (eli v.1559-1604). Tämän taistelun jälkeen Naomitsu jäi kolmeksi kuukaudeksi opettamaan Yoichizaemonille Hayashizaki ryuta, mutta vasta useamman vuosikymmenen kuluttua syntyi oma koulukunta.
Mima Yoichizaemon Kagenobu ja Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu olivat kotoisin sekä elivät aikanaan samassa läänissä, mikä on nykyiseltä nimeltään Yamagata-ken pohjois Honshulla. Hayashizaki Jinsuke Shigenobua kuvaillaan usein iaidon isäksi syystä, että hänen oppilinjastaan syntyi kovin monta iai koulukuntaa, joista edelleenkin elossa useita.
Yoichizaemon oli meditoimassa eräässä temppelissä (temppeli tuhoutui 1700-luvulla maanvyöryssä), kun hän sai vision lokeista: miten lokit lentävät (liitävät) meren yllä ilman tietoisesti tehtyä työtä, ilman tietoista ajatusta. Hän ryntäsi ulos bokuton kanssa ja tajusi voivansa käyttää myös sitä ilman tietoista ajatusta – kuten lokkien leijailu meren yllä. Tämän periaatteen mukaisesti hän loi 64 tekniikkaa, jotka käsittivät 28 taivaan aluetta ja niiden ympärillä 36 lintua. Valaistumisensa jälkeen hän myös piirsi mandalan, jota on sittemmin käytetty apuna meditoinnissa. Tyylin sisällöksi tulivat iai, kenpo (kenjutsu), naginata, kogusoku (jujutsutyypistä tekniikkaa) ja jojutsu.
Suio ryun kahdeksannen soken (Yoshino Yaichiro Sadatoshi) oppilas ja tyylin yhdeksäs soke Fukuhara Shinzaemon Kagenori opiskeli myös Masaki ryu manrikikusaria Yoshida Shigesaemon Sadatoshin, Masaki ryun perustajan Masaki Taro Dayu Toshimitsun oppilaan, johdolla.
Shinzaemon lisäsi manrikikusariin kaman ja loi aseelle 16 kataa. Tällöin koulun viralliseksi nimeksi tuli Masaki ryu Fukuhara-ha Kusarigamajutsu.
Suio-ryu iaikenpo päämiehet:
- MIMA Yoichizaemon Kagenobu
- MIMA Yohachirō Kagenaga
- AKIYAMA Sangorō Kagemitsu
- NISHINO Shichizaemon Kageharu
- YOSHINO Tōbei Kagetoshi
- YOSHINO Tōzaburō Ietaka
- YOSHINO Tōgebei Sadamitsu
- YOSHINO Yaichirō Sadatoshi
- FUKUHARA Shinzaemon Kagenori
- FUKUHARA Shingorō Iesada
- FUKUHARA Jūjirō Sadayoshi
- FUKUHARA Shinbei Yoshisada
- MIZUMA Hanbei Kagetsugu
- KATSUSE Mitsuyasu Kagemasa
- KATSUSE Yoshimitsu Kagehiro
Kaavio Suio ryuhun vaikuttaneista henkilöistä ja koulukunnista löytyy täältä.
Tämän päivän tilanne
Lajin edellinen soke (14.) oli nykyisen isä, KATSUSE Mitsuyasu Kagemasa (1905-1992). Hänestä tuli soke v 1930, kun 13. soke MIZUNO Hanbei Kagetsugu myönsi hänelle samalla kertaa sekä menkyokaiden arvon että soken tittelin. Moderneissa budolajeissa KATSUSE Mitsuyasu omasi seuraavat arvot: kendo hanshi 8.dan, iaido hanshi 8.dan, jodo kyoshi 7.dan, atarashii naginata renshi. Hän oli myös erittäin aktiivi sodan jälkeisessä budolajien jälleenrakennustyössä.
Suio ryun nykyinen päämies on Katsuse Yoshimitsu Kagehiro (iaido kyoshi 7. dan, kendo kyoshi 7. dan, jodo renshi 6. dan), 15. soke Suio ryussa ja 12. soke Masaki ryu Fukuhara-ha kusarigamassa. Hänen poikansa Katsuse Fumitaka (iaido kyoshi 8. dan, kendo 4. dan) on jo nimetty tyylisuunnan seuraavaksi sokeksi.
Nykyään tyyliin kuuluu n. 300 kataa, joista n. 50 on iaikatoja. Lisäksi tyyli sisältää seuraavat osa-alueet: kumi-iai (iai-paritekniikat), kogusoku (haarniska päällä, kodachi/tanto kädessä), wakizashi (lyhyt miekka), kenpo (taistelukenttäkenjutsu), jo (keppi), mutodori (hyökkääjällä miekka), tanjo (lyhyt keppi) ja naginata. Tyyli on levinnyt mm Yhdysvaltoihin, Brasiliaan, Ranskaan, Espanjaan, Portugaliin, Tahitille, Kiinaan (Hong Kong), Puolaan, Suomeen ja Viroon. Suomeen laji rantautui joulukuussa 2006 ja siitä alkoi Suomessa lajin harjoittelu. Budoviikingeissä olemme harjoittelleet kesästä 2012 alkaen suoraan Japanin päädojon alaisuudessa. Kesällä 2013 lajin päämies (15.soke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro) vieraili Suomessa ohjaten kesäleirimme. Samalla hän päivämäärällä 1.7. julkisti muodostaneensa Suomen shibun (shibu = haaraosoasto). Eli Suomesta tuli virallisesti osa koulukunnan organisaatiota. Japanissa tyyliä harjoitellaan 14 dojolla (tilanne 2009) ja jäseniä on muutama sata.
Japanin ulkopuolella viralliset shibut eli haaraosastot ovat (tilanne heinäkuu 2019) Ranskan shibu, USAn shibu, Brasilian shibu, Suomen shibu, Tahitin shibu, Espanjan shibu, Puolan shibu, Viron shibu, Hong Kongin shibu ja Portugalin shibu. Kukin shibu on suoraan soken alainen.
Arvoasteista
Suio ryussa käytetään vanhoja, perinteisiä arvoasteita modernien kyu- ja dan-arvojen sijasta. Arvot ovat alhaalta ylöspäin lukien shoden, chuden, shomokuroku, chumokuroku, daimokuroku, shomenkyo ja menkyokaiden. Soke myöntää ko. arvot sekä opetusoikeudet.
Suomeen on myönnetty (syyskuu 2024) seuraavat arvot:
1 kpl daimokuroku, 3 kpl chumokuroku, 3 kpl shomokuroku, 14 kpl chuden ja 17 kpl shoden.
Seurassamme näistä on seuraavasti:
1 kpl daimokuroku, 1 kpl shomokuroku, 5 kpl chuden ja
7 kpl shoden.
Sui-o ryussa opetusoikeuden luokittelu on kaksivaiheinen:
– Vähintään shomokurokulla on lupa perustaa oma dojo, ottaa oppilaita ja opettaa omassa dojossaan sekä esitellä julkisesti lajia.
– Soken myöntämä laajempi oikeus opettaa, esittää ja levittää Sui-o ryuta. Suomessa on tällä hetkellä neljällä henkilöllä tämä lupa (tilanne vuodesta 2015 lähtien).
Pääkaupunkiseudulla seuramme pääopettaja Jukka Helminen (daimokuroku) on ainut tämän jälkimmäisen oikeuden omaava henkilö. Lisäksi seurassamme on toisena opetusoikeuden omaavana henkilönä Samu Nuojua (shomokuroku). Pääkaupunkiseudulla seuramme on siten ainut missä voi saada Sui-o ryu iaikenpossa opetusta.
Harjoittelusta
Tyyliä ei saa opettaa ilman soken kirjallista tai suullista lupaa. Ennen ryuhun liittymistä henkilö allekirjoittaa sitoumuksen, jonka myötä sitoutuu ryun sääntöihin. Säännöt kertovat, mitkä ovat oppilaan velvollisuudet sekä mitä hän saa tai ei saa tehdä. Liittyminen kouluun tapahtuu kirjoittamalla nimensä tyylisuunnan viralliseen rekisterikirjaan.
Periaatteessa seurassamme harjoittelija ei voi itse valita tyylikseen Suio ryuta, vaan seuran pääopettaja Jukka Helminen valitsee tyyliin oppilaat. Se voi tapahtua eri tavoilla:
- Seurassa jo oleva harjoittelija modernin iaidon tai aikidon harjoittelijoiden joukosta;
- Tuntemansa budo-opettajan suosituksesta; 3. henkilökohtaisen keskustelun pohjalta.
Vanhana perinteenä Suiō-ryūn harjoittelu edellyttää liittymistä sen viralliseksi jäseneksi. Suomessa jäseneksi liittyminen on mahdollista tutustumiskauden jälkeen opettajan hyväksynnällä. Jäsen kirjoittaa nimensä Suomen shibun rekisterikirjaan ja sitoutuu samalla noudattamaan Suiō-ryūn oppimisen ja harjoittelun perinteisiä ehtoja. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa Suiō-ryūn harjoittelua kokonaisvaltaisesti.
Lajissa ei ole nk peruskurssi toimintaa.
Kaksi ensimmäistä iaijutsu sarjaa, Goyo ja Goin, ovat perustekniikoita. Goyo-sarja sisältää 5 yang-tekniikkaa (hyökkäys) ja Goin 5 yin-tekniikkaa (puolustautuminen). Ryun toinen soke, Mima Yohachiro Kagenaga, loi katat tyylin perustaksi ja niillä aloitetaan Suio ryun
harjoittelu. Kumpikin sarjaa alkaa seiza-istunnasta. Kolmas iaijutsu sarja, Tachi iai, sisältää 9 pystystä tehtävää kataa; yhdessä nämä kolme sarjaa muodostavat tyylin perustan. Suio ryussa aloitetaan myös parikatojen (kumi iai) teko heti alusta lähtien, rinnan kolmen ensimmäisen iai sarjan kanssa. Ensimmäinen parikatasarja liittyy aluksi opittujen iaigatojen tekniikoihin ja siinä on 9 kataa. Tämän lisäksi aloittelija vaiheessa aloitetaan jojutsun yksin tehtävien liikesarjojen harjoittelu.
Näiden jälkeen tulee neljäs iaijutsu sarja, Kuyo. Se käsittää 9 kataa ja on alkuperäinen, lajin perustajan luoma perustekniikkasarja. Kuyo sarja tehdään myös seiza asennosta aloittaen. Kuyo sarjaa pääsee harjoittelemaan sen jälkeen kun harjoittelija on koulukunnan virallinen jäsen. Monista katoista on lisäksi variaatioita (henkawaza), joita harjoitellaan myös toisinaan. Jäseneksi liittymisen jälkeen voi myös päästä harjoittelemaan muitakin paritekniikoita, yleensä joko jojutsu, wakizashi tai kogusoku kataa.
Harjoitteluvälineiden ja asun hankinnasta tulee keskustella aina ensin seuran pääopettajan kanssa, jotta hankkii oikeanlaiset. Periaatteessa iaido tyyppinen vaatetus on hyvä vaihtoehto, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Alussa hankittavat välineet ovat sayatsukibokken (puumiekka tupella), sitten iaito (harjoitusmiekka) ja myöhemmin omat jo (keppi) ja kodachi (puinen lyhyt miekka).
Suomen shibun jäsenet harjoittelevat lajia tyylin päämiehen johdolla ja hän onkin käynyt Suomessa opettamassa vuosina 2013, 2014, 2015, 2016, 2017 ja 2019 kesäleirillämme. Kesäleirin 2018 ohjasi soken lähettämä kolmen hengen delegaatio Japanista, opettajina olivat Antony Cundy daimokuroku, Ikuo Ikeda chumokuroku ja Yuji Kasahara chumokuroku.
Vuonna 2023 Suio ryu Suomen shibu juhli 10-vuotisjuhlaa ja juhlaleirin opettajana toimi Antony Cundy menkyokaiden.
Myös monet suomalaiset ovat käyneet Japanissa harjoittelemassa lajia vuodesta 2009 lähtien.